Perttelin maisemaa Pylkönmäeltä

(Julkaistu 17.3.2006 )

 

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy, I.R.O
(Antrean sokeritehtaan vaiheet)


Sokerikeskustelu velloo Suomessa kuumana sekä juurikkaanviljelyn rajoittamisen että tuottajahinnan alentamisen johdosta.
Mikäli joitakin lohduttaa, on "globalisaatio" vaikeuttanut elämää ennenkin.

 


Antrean Sokeritehdas
Antrean sokeritehdas 1938


Ensi askeleet

Salossa vuonna 1918 aloittaneen Suomen Raakasokeritehdas Oy:n lisäksi alkoi itäisessä Suomessa herätä kiinnostus makean raaka-aineen tuottamiseen omilla pelloilla.

Jo vuonna 1926 Viipurin Läänin Maanviljelysseuran johtokunnassa asiasta keskusteltiin ja päätettiin lähettää 15 nuorta miestä Lounais-Suomen sokeriviljelyksille oppia saamaan. Viljelykokeilu alkoi 1927 parinkymmenen hehtaarin alalla Salon sokeritehtaan toimittaessa alueelle kylvö- ja harakoneita ym. tarvittavaa kalustoa.

Yleismaailmallisen talouspulan takia tehdashanke siirtyi kuitenkin vuosilla eteenpäin. Vuonna 1936 15 suurta liikeyritystä, joukossa mm. SOK, Suomen Raakasokeritehdas Oy, Enso Gutzeit Oy, Suomen Sokeri Oy ja 1700 itä-suomalaista maanviljelijää merkitsi uuden yhtiön osakkeita. Kun valtiovaltakin myönsi 10 miljoonan markan korottoman lainan raakasokeritehtaan perustamiseksi, sai tehdashanke vauhtia ja uuden yhtiön hallintoneuvosto, puheenjohtajanaan ministeri Juho Niukkanen sai tehtäväkseen uuden tehtaan paikan valitsemisen. (Niukkanen tuli tunnetuksi myös tiukoista otteistaan valtionvarainministerinä. Sanonta ”niukkasbudjetti” on jäänyt elämään).

Usean vaihtoehdon joukosta loppusuoralle pääsivät Antrea ja Kirvu. Kumpikin pitäjä tarjosi kilvan edullisia ehtoja tehtaalle. Ratkaisevassa hallintoneuvoston äänestyksessä huhtikuun viimeisenä päivänä 1937 sai Antrea 7 ja Kirvu 5 ääntä.

Mainittu hallintoneuvoston päätös sai huvittavan jälkinäytöksen, kun kirvulainen kansanedustaja Yrjö Welling piti kokonaistaloudellisista syistä Antreaa parempana ja äänesti sen puolesta. Saavuttuaan junalla kotipitäjäänsä Sairalan asemalle, oli satamäärin vihastuneita kirvulaisia häntä vastassa aseistautuneena raaoilla kananmunilla huutaen Wellingille: ”et sinä ole mikään kirvulainen”. Sanomalehdet saivat aiheen kirjoittaa, että Antrean olisi tarjottava Wellingille turvapaikka. Jos Welling olisi äänestänyt Kirvun puolesta, olisivat äänet menneet tasan ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa olisi Kirvu voittanut.

Vihdoin rakentamaan

Sokeritehtaan rakennustyöt käynnistyivät 15. kesäkuuta 1937. Varsinaisen tehdasrakennuksen lisäksi rakennettiin tehtaalle pistoraide ja parannettiin maantieyhteyksiä. Tehdas saatiin vesikattoon 1937 lopussa. Antreassa tehtiin historiaa, kun tehtaan koneet käynnistettiin lokakuun 10. päivänä 1938 kello 6. Tehtaan toimitusjohtajaksi valittu Jääskessä syntynyt agronomi Paavo A. Viding kiitti työntekijöitä ja johtoa hyvästä ja ripeästä työstä. Viding tunnettiin sittemmin myös SOK:n pääjohtajana.

Viljely käynnistyy

Tehtaan viljelypäällikkönä toimi K.J. Kiviniemi, jonka alaisuuteen päätettiin perustaa 7 neuvontapiiriä, joiden johdossa oli piirineuvojia.

Lähinnä tehdasta hoiti neuvojan tehtäviä halikkolainen Auno Luoto. Eino Lottasen neuvontapiiri käsitti viljelyalueen itäisen osan. Lottanen toimi myöhemmin Janakkalaan perustetun Turengin Sokeritehtaan viljelypäällikkönä. Viljelyalueen pohjoisimmassa osassa toimi neuvojana pertteliläisen Pekka Mettalan isä, Paavo Mettala, jonka viljelijämuistiinpanoja tuolta ajalta on vielä tallella.

1938 Antrean tehtaalle saatiin 2657 viljelysopimusta, jotka edustivat n. 1800 hehtaarin viljelysalaa, pohjoisimman viljelmän ollessa Valtimolla. Viljelijöiden opastusta hoitivat neuvojien ohella 70 – 80 kerhoneuvojaa. Tehtaan johto kutsui vielä Tanskasta 44 ammattilaista, jotka 24 pitäjän alueella ohjasivat uuden kasvin viljelyyn.

Neuvontapiirit 


Sopimuksen allekirjoitus

Kuva Paavo Mettalan albumista, jonka kuvatekstin mukaan kirjoitetaan I.R.O:n ensimmäistä
viljelysopimusta v. 1938.


Pöydän ääressä agronomi Paavo Taurio, häntä vastapäätä viljelypäällikkö K. J. Kiviniemi. Konsulentit vasemmalta oikealle Toivo Pirhonen, P. Pulkkinen, Ananias Pellinen, Eino Lottanen, Veikko Lehtonen ja Paavo Mettala. Kuvasta puuttuu kuvan ottanut seitsemäs konsulentti Auno Luoto.


Pyörät pyörimään

Käyntikaudet 1938–1939

Ensimmäisenä käyntikautena tehtaalla valmistui sokeria 3,3 milj. kg sokeripitoisuuden ollessa
14,6 %. Alkua pidettiin varsin tyydyttävänä. Antrean ”sokerimylly”, kuten sen kansanomainen nimi kuului, oli päässyt hyvään vauhtiin maakunnan elinkeinotoiminnan monipuolistamisessa.
Toisen käyntikauden alkaessa 1939 syksyllä nousivat synkät pilvet itäiselle taivaalle.

Marraskuun viimeisenä päivänä alkanut talvisota pakotti tehtaan toimimaan vain öiseen aikaan pommitusten pelossa. Vaikeuksista huolimatta tehtailu saatiin päätökseen joulukuun 8. päivään mennessä. Sokeria saatiin pussiin 4,5 milj. kg.

Sotien aika
Tehtaan evakuointi 1940

Sopimuksia oli tehty myös vuodelle 1940, mutta talvisodan rauhanteossa mm. Antrea tehtaineen menetettiin itänaapurille. Tehtaan koneista pääosa ehdittiin irrottaa sekä toimittaa Suonenjoelle ja Salon sokeritehtaan varastoon. Jyväskylään varastoitiin siemeniä, kylvökoneita ja haroja. Yhtiön pääkonttori sijoitettiin aluksi Perniön Pohjankartanoon ja myöhemmin Helsinkiin.

Välirauhan solmimisen jälkeen näytti siltä, että kaikkia ei vielä oltu menetetty. Huhtikuussa 1940 syntyi ajatus mahdollisuudesta neuvotella Neuvostoliiton kanssa jäljelle jääneiden 5,195 milj. markan arvoisten koneiden ostamisesta takaisin. Asiasta ei kuitenkaan tullut mitään. Kävi näet niin, että yhtiö ei suinkaan voinut lunastaa koneitaan takaisin Antreasta, vaan sen täytyi luovuttaa Neuvostoliitolle myös sodan aikana Suomen puolelle turvaan tuodut laitteet.

Alueen 1941 tapahtuneen takaisinvaltauksen jälkeen todettiin, että koneet olivat suurimmaksi osaksi viety pois, mutta kaikesta päättäen Venäläisten tarkoituksensa oli ollut sokeritehtaan saattaminen toimintakuntoon vuodeksi 1941.

Saamiensa selvitysten perusteella yhtiön johtokunta päätti marraskuun 8. päivänä 1941 tehtaan toiminnan jatkamisesta. Toivorikkaana tilattiin Tŝekkoslovakiasta Ŝkodan-tehtailta uudet koneet. Suunnitelmissa oli, että tehdas saataisiin käyntiin vuoden 1943 syksyyn mennessä. Muihinkin toimiin ryhdyttiin vielä kesän 1942 aikana, mm. tekemään uusia viljelysopimuksia. Konetoimitukset Ŝkodan-tehtaalta olivat pahasti myöhässä, mutta siitä huolimatta toiminnan käynnistämiseen tähtääviä toimia suoritettiin mm. asentamalla Suomesta saatavia koneistoja, mutta konehankintojen mutkistuessa viljelyneuvojia hankittiin ainoastaan kaksi.

Toinen evakuointi 1944

Neuvostoliiton 9. kesäkuuta 1944 aloittama suurhyökkäys pakotti suomalaiset nopeaan perääntymiseen, jonka kuluessa yhtiön tehdasta ruvettiin tyhjentämään. Kaikkiaan 36 rautatievaunullista koneita siirrettiin länteen pois sotanäyttämön jaloista. Koneet toimitettiin Suomen Raakasokeritehdas Oy:n alueelle Saloon.
Yhtiö oli jo toisen kerran kodittomana.

Jatkosodan rauhanteon jälkeen jouduttiin Antrea jälleen jättämään ”Leningradin turvallisuuden johdosta” rajan väärälle puolelle. Antrean sokeritehtailulle pantiin nyt piste. Nykyään entisissä sokeritehtaan tiloissa toimii yksityinen paperitehdas ja suomalaisten tehtaan viereen rakentamissa lisätiloissa pehmopaperipakkaamo.

Yhtiö ilman tehdasta

Vaikka sekä tehdas, että suuri osa viljelyalueesta oli sodan seurauksena menetetty ja vain toimitusjohtaja ja konttoripäällikkö jääneet – osin sivutoimisina – seuraavien vuosien ajaksi huolehtimaan yhtiön olemassaolon kannalta välttämättömistä asioista, ei Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy:n optimismi kuitenkaan sammunut.

1940 perustettu Turengin Sokeritehdas Oy oli alkuvaiheessa taloudellisissa vaikeuksissa ja sen oli korotettava osakepääomaansa sekä 1944 että jälleen seuraavana vuonna.

Kaikesta huolimatta Turengin tehdas joutui jälleen keväällä 1946 suuriin taloudellisiin vaikeuksiin ja 90 miljoonan markan lisäpääoman hankkiminen näytti välttämättömältä.
Kun Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy sai valtiolta korvausta Antrean tehtaan menettämisestä, päätettiin korvauksista saatavista rahavaroista sijoittaa miljoona markkaa Turengin Sokeritehdas Oy:n osakkeisiin.

Fuusiota Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy:n ja Turengin Sokeritehdas Oy:n kesken ei syntynyt, vaikka Turengin Sokeritehdas Oy yritti kaikin keinoin ja neuvotteluja käyden yhtymistä useiden vuosien ajan, vaan lopulta Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy päätettiin rakentaa Kotkaan entisellä toiminimellään.

Uusi perustettava tehdas vaati tietysti huomattavat pääomat, jotka järjestyivät osakepääoman korotuksella. 250 milj. mk:n osakepääomasta Suomen Sokeri Oy vaati osake-enemmistön ja sijoitti 130 milj. mk.

Osakekirja

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy:n osakekirja 1937 — 1972
Kuva: Pörssitieto.fi –sivulta


Historia päättyy
Toimialasopimus ja fuusio Suomen Sokeri Oy:n kanssa
 
Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy:n historia päättyi Kotkassa 1972 raaka-ainepulaan viljelyhalukkuuden vähetessä, jolloin koko toiminta päätettiin lopettaa ja yhtiö purettiin.
I.R.O. sitoutui luovuttamaan toimialasopimuksen mukaan viljelyalueen ja kaikki hallussa olevan tiedon ja materiaalin Turengin Sokeritehdas Oy:lle.

Turengin Sokeritehdas Oy puolestaan sitoutui luovuttamaan viljelyalueen eteläisen osan, mm. Somero ja Somerniemeä sekä läntisen Uudenmaan viljelyalueen Salon Sokeritehdas Oy:lle.

Keskustellessaan yhtiön tulevaisuudesta kokouksessaan 10.5.1972 totesi I.R.O:n johtokunta, että eri ratkaisuin oli yhtiön aktiviteetit lopetettu siten, että niiden jatkuvuus maakunnassa oli tullut turvatuksi. Koska oli myös tehty päätös yhtiön omien osakkeiden yleisestä lunastamisesta, katsottiin sen tasoittavan tietä ainoaan jäljellä olevaan järkevään ratkaisuun yhtiön tulevaisuuden kannalta, nimittäin fuusioon Suomen Sokeri Oy:n kanssa.


Ympyrä sulkeutuu?

Maassamme oli enimmillään viisi juurikassokeritehdasta: Salon-, Turengin-, Kotkan-, Naantalin- ja Säkylän tehtaat.

Syksyllä 2006 on tämän hetken tietojen mukaan jäljellä kaksi sokeritehdasta ja 2007 vain Lännen Tehtaat Oyj Säkylässä.


Kiitän eläkkeellä olevaa sokerijuurikkaan viljelyn asiantuntijaa,
Kauko Partasta tietojen luovuttamisesta tähän tekstiin.
Lähdetietona on lisäksi käytetty Seppo Zetterbergin kirjoittamaa Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy 1937 — 1972 historiikkia.


17.3.2006
Pekka Mettala

 

Paavo A. Widing  Wikipedia

 

Alkuun