Perttelin maisemaa Pylkönmäeltä

 

 Ilmari Kosonen 7.4.2011

 

Nimi ruotsalaisperäinen:

PÖYTYÄ JA PÖYTIÖ SAIVAT NIMENSÄ MERKKITULIEN VUORISTA

 

Pöytyän arvoituksellisen nimen takana on ruotsinkielen ’merkkitulien vuorta’ tarkoittava sana.

Pöytyä mainitaan nimeltä jo v. 1319. Vuonna 1366 kirkkopitäjän nimenä oli Pøtha kirkio. Vuonna 1463 mainitaan nimi Pøite sokn, v. 1679 Pöytis, joka on edelleen ruotsinkielinen nimi.

Pari vuotta sitten julkaistussa Suomalaisessa Paikannimikirjassa on esitetty selostus peräti 4.700 suomalaisesta paikannimestä selostaen nimen historia ja antaen joku etymologinen selostus arvoituksellistenkin nimien merkityksestä.

Kotimaisten Kielten Tutkimuskeskuksen (Kotus) laatimassa kirjassa selostetaan nimi Pöytyä liittäen nimi pöytä-sanaan, liittäen nimi Salon Perttelin Pöytiö-nimeen sen toisintona ja myös Yläneen puoleiseen Pöytäsuohon, joka on ’tasainen kuin pöytä’.

Mutta Pöytyän nimelle löytyy kyllä selostus ruotsinkielisestä maastosanastosta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkieliset tutkijat ovat tutkineet maamme ruotsinkieliset paikannimet konsanaan tarkemmin kuin suomenkieliset suomenkielisen nimistön.

Ja noiden ruotsalaisten paikannimitutkijoiden luettelossa mainitaan sana böte tarkoittaen maastopaikkasanana ’merkkitulivuorta’. Yhtenä useista ’merkkitulta, varoitustulta’ tarkoittavista sanoista. Sitä tarkoittavia nimityksiä olivat myös esimerkiksi kase, kasa ja sitä perua ovat Espoon ja Kauniaisten Kasavuori-nimet. Tai tarkoittaen myös ’yleensä korkeata vuorta’.

Sana esiintyy Ruotsin vanhoissa maakuntalaeissa, esimerkiksi Upplannissa:
"Nu uteblir någon från bötevakt eller finnes försumlig i sådan vakt; då är böterna därför sex marker; det är konungens ensak".

Ruotsin Västmanlandin maakunnan ja läänin tunnuksenakin on kolme tuollaista merkkitulta.Ja nimistöntutkijoiden luetteloissa on mainittu, että tuo sana böte esiintyy nimistökartoituksen mukaan Suomen ruotsinkielisillä seuduilla 119 paikannimessä, joista puolet on Ahvenanmaalla ja joita nimiä on myös Suomen ruotsalaisrannikoilla. Sana on paikannimissä sekä alkumääreenä että nimen toisena osana. On nimimuotoja Lemböte, Bötesberget, Böt(e)bergen jne.

Mutta noilta ruotsalaisnimien tutkijoille on tullut nimistön tutkimuksissaan kyllä yksi virhe. He eivät ole huomanneet, että Etelä-Pohjanmaalla Karijoen kunnan nimi on tuosta samasta sanasta böte tullut Bötom. Oli alun perin v. 1598 Böthe. Ja juuri Karijoen rajoilla, mutta nyt Kristiinankaupungin puolella ovat sekä korkea Paarmanninvuori ja vieressä Susiluola noilla vuorilla ja vielä lähellä Bötombergen l. suomenkielellä Pyhävuori - nyt 129 metriä merenpinnasta!

Ja juuri tuolla nimellä Bötombergen esitellään Susiluolaa, tuota hyvin vanhaa asuinpaikkaa 120.000 vuoden takaa ruotsalaisen kielialueen teksteissä.

Nimessä Bötom on sama, ’datiiviin liittyvä’ paikannimipääte kuin esimerkiksi ruotsinkielisissä paikannimissä Bodom, Pörtom, Vikom jne.

 

Kotimaisten
Kielten
Tutkimuskeskus
2007. Nimi
Pöytyä

pÖYTYÄN NIMI

 

Olaus Mangnus

 

Merkille pantavaa on Kotuksen ruotsinkielinen Arkivtjänst selostaa, että Vaasan seudun Mustasaaren paikannimi Bötesbrantarna (eli ’Merkkitulien jyrkänteet’) on Mustasaaren seudun puhekielessä Böytisbrantarna. Tuo osoittaa, että ruotsinkielen puhekielessä ’kirjakielisen suomenruotsin’ sana böte esiintyy kansankielessä muodossa Böytis-. Siis varsin täsmälleen Pöyt-muotoisena, joka on suomalaistuneen Pöytyän nimi! Juuri tämä paljastaa nimen Pöytyä alkuperän varmana, vastaan väittämättömänä!

Mitä edelläkin mainittuun Salon Perttelin Pöytiö-kylännimeen tulee, on tuo Pöytiö paikka, missä Kurkijoen varrella on Pöytiön tavoin korkeiden vuorten ryhmä. Ja yksi niistä on vielä nimeltäänkin Roviomäki liittyen juuri noihin tulirovioihin merkkitulina. Ja yksi on kalliolakinen Linnamäki. Ne ovat samalla tavoin olleet merkkitulien vuoria, vartiopaikkoja ja siitä seutu on saanut ruotsalaisvalloittajilta tuon nimensä böte - suomalaistuneena muotona Pöytiö.

Ruotsinkieli ääntää tuon sanan pitkänä – bööte’. On siis Pöytyän nimessä saanut jatkokseen suomenkielen paikannimipäätteen –yä. Aivan kuten esim. nimissä Ypyä, Höytiä, Rättyä, Röytiö. Suomenkielen vokaalisointu vaatii sanan alkuosan ö-äänteen ja y-äänteen perusteella loppuosaan samoin y-äännettä ja ä- tai ö-äännettä kuten juuri nimessä Pöytyä.

Muoto Pöytiä ei voinut tulla kysymykseen, eihän huonekalun nimeä voi antaa pitäjälle!

On siis todella ihmeteltävä, että Suomen tiedeyhteisöjen lukuisa nimistöntutkijajoukko ei ole huomannut tätä nimen Pöytyä yhteyttä tuohon ruotsinkielen sanastoon, joka kuitenkin on noin hyvin tunnettu ja jo pitkään selitetty kirjallisissakin aineistoissa.

Mutta on monia muitakin suomalaisseutujen nimiä, joiden juuret ovat ruotsalaissanastoissa, mutta niitä ei ole huomattu. Köyliönjärven ja –joen nimiä ovat useammat tutkijat esittäneet saamelaisperäiseksi nimeksi sanasta geavle tarkoittaen muka ’mutkajokea’, mutta nimen takaa löytyykin ruotsalaissana göl tarkoittaen suvantojärveä, -puroa. Peräti kahdensadan paikannimen osana ruotsalaisseudulla. Uudenmaan suomenkielisellä seudulla on tuota sanaperua Köylijoki. Ja saamelaisnimeksi esitetyn Kittilän Levin nimen takaa löytyy ruotsalaissana klev tarkoittaen ’rinnettä’, jollainen Levi nytkin on laskettelurinteenä.

Pöytyä on ainoa nimi laatuaan Suomen kartoilla. Mutta Kangasalan Kuhmalahdella on melkein sama paikannimi kuin Pöytyä muodossa Pöytty. Vaikka se esitetään peruskartalla ’niityn’ nimenä, nimi todellisuudessa tarkoittaa pellon keskellä olevaa hiekkamäkeä tästä samasta böte-sanasta.

On myös harvinainen suomalainen sukunimi Pöytsiä, mutta tuota nimeä ei esiinny peruskartoilla talonnimenä eikä paikannimenäkään. Ja talonnimi ja sukunimi Pöysä esiintyy myös, mutta tuskin enää liittyy böte-nimistöön.

Pöytyällä on hiukan samantapainen nimi Pöytärahka, aiemman puolella ja sen lähellä talo ja kyläkunta Pöytäsuo. Nimen takana näyttää olevan laajan, nytkin luonnontilaisen rahkan viereinen kalliorinteinen Kolikallio. Joka on ollut se böte eli ’vuori’, josta nimitys on tullut tuolle paikalle suonnimeen Pöytärahka ja talon ja kylän nimeen Pöytäsuo.

Miten sitten tuollainen vanha ruotsinkielen sana böte on kulkeutunut aikoinaan laajan Pöytyän nimeksi?

Tarkkaa ja varmaa selostusta ei enää voida antaa. Mutta voi arvella, että kun Aurajoki oli merkittävä vesireitti ja sen ollessa luonnontilassa ja nykyistä vuolaampi vesi, ovat sen kosket olleet jo lähes 800 vuotta sitten tärkeitä kalastuspaikkoja valloittajien ruotsinkielisille hallitusherroille.

Aurajoen Riihikoski ja läheiset kosket ovat olleet jonkin valloittajana tulleen ruotsalaisherran kalastuspaikka ja nuo ruotsalaisherrat ovat antaneet paikalle nimen viereisen hyvin korkean Riihivuoren ja muiden kohoumien mukaan nimenä ’Böte’, tai ’Böytis’ eli siis ’Merkkitulien Vuori’.

Ja tarkoittaen nimenomaan noita ’merkkitulien vuoria’ tuolla kohtaa Aurajoen vartta. Ajatellen, että juuri niille on järjestettävä tähystysvartio levottomina aikoina. Ja tuo nimitys on jäänyt paikan vuorelle, oli siellä koskaan pidetty vartiota tai merkkitulta tai ei.

Mahdolliset viholliset olivat joko meren suunnasta Aurajokea pitkin tulevia valloittajia. Tai sitten sisämaan pakanahämäläisiä, joita paavinkirkko ei helpolla saanut kuriin ja järjestykseen.

Ja tuo nimitys on sitten tullut nimitykseksi Riihikosken läheiselle kalastuspaikan kartanolle – nyt Manttaali-nimiselle kantatilalle ja sitten kyläkunnallekin. Ja suomalaisnimenä on sitten tullut käyttöön kylänimi Riihikoski.

Pöytyällä on toinenkin merkittävä ruotsalaisperäinen luontopaikan nimi. Kirkonkylän halki menevä puro/joki on nimeltään Krotinnotko. Ruotsalaissana grotta tarkoittaen tarkalleen ’kalliomuodostuman luolaa’, mutta on tuon joen nimessä tarkoittamassa ’notkoa, onkaloa, uurtoa’ kalliottomassa maastossa, johon joki on uurtanut laskureittinsä maaperään Aurajokeen laskiessaan. Siis ’Notkonotko’. Muuallakin Suomessa on joku vastaava nimi, Jämsässä rotkopainanne Vororotti.

Tuon Krotinnotkon puron alkupaikoilla on peltoalue Katti. Tuo maastopaikan nimi ei tarkoita mitään ’kissaa’ vaan tuon peltoalueen nimen takana on sana gát (kaat) suomen ja unkarin vanhana yhteisenä sanana tarkoittaen ’patoa, patolampea’. Pelto on ennen raivaamistaan ollut majavien patolampi ja siitä on jäänyt tuo vanha nimitys paikalle, jolla on pyydetty tuota arvokasta riistaa, kun sitä vielä noin 500 vuotta sitten oli seudulla runsaasti. Muuallakin Suomessa on joku samanniminen puronvarsipaikka, mutta yleisimmin tuo sana esiintyy muodossa Kaatiolampi.

VaakunaPöytyän vaakuna 

Kun Pöytyän kunnalle on v. 1955 hankittu vaakuna, ei tätä Pöytyä-nimen selitystä ruotsalaissanasta tulleena ole ollut tiedossa. Vaakunaksi on otettu seuraavat tunnukset: ’Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. Lyhde maatalousseudun tunnuksena’. Vaakunassa on siis väärät tunnukset, kun pitäisi olla merkkituli vuorellaan.

Kun arkkienkeli Mikaelia on pidetty pitäjän suojeluspyhimyksenä ja vaakunan hopeinen vaaka on Mikaelin vaaka, on tuokin selitys väärä ja virheellinen. Nimittäin pakana-aikana Suomessa pidettiin Mikkelin markkinoita sen perusteella, että balttikauppiaat olivat tuoneet tänne markkinoiden pidon syyspäivän tasauksen aikoihin taivaankannen pakanajumalan Mikeliksen merkeissä. Kristinusko vain omaksui tuon Mikkelin selittäen sen Raamatussa vain kolme kertaa mainitulla Mikaelilla, joka Raamatussa on varsin merkityksetön hahmo.

Mutta mitäpä kaunista vaakunaa muuttamaan, vaikka se onkin perimmältään väärä. Tällaisia vaakunoita, joissa ei ole ymmärretty kunnan nimeä eikä sitä ole käytetty vaakunassa, on Suomessa monia.

Pöytyän nimi siis voidaan suomentaa ruotsinkielisestä sanasta böte, böytis nimityksellä ’Vartiotulien vuori’ tai ’Vartiotulien vuoren kylä’ ja nimi on noin 800 vuotta vanha.

 

Kirjoittaja on metsänhoitaja, mutta joutunut mm. opettajana ja ulkomaisten työkomennusten takia paneutua kieliin ja muinaispaikannimistöön

Yhteystiedot: Kosonen.Ilmari@gmail.com GSM 0500 103442

Kotimaisten Kielten tutkimuskeskuksen sivuilla selostus:
http://kaino.kotus.fi/svenska/ledlex/B.php#BÖTE

BÖTE (bö:te, vanl. best. form) i ca 90 namn, hälften i ÅL, några få i ÖB, t.ex. Lemböte by Le, Jyddö bötet Fö, Otterböte Kö, Tjuvö bötet Ho, Bötet (= Botet) Na, Bötet = Bötesberget En, Hagnäsbötet Bo, Karvatbötet Or. Dessutom som förled i ett 60-tal namn på Böt- som i Bötberget Bo, Bötskär(et) Vå So Hi. Bötö Ky Py, Böte- som i Bötebergen Bö Ky, Bötes- som i Bötesberg(et) Lu Ho Pa Df En Db Or Nb Je, Bötesbrantarna (böytis-) Ko, Böt(e)sön Hi och Böts- som i Bötsvik (bötts-) So, Bötsören Ky. Till fsv. böte för 'signalberg' el.d., eller högt berg i allm.? (LEX)

Lisäksi on muuta aineistoa Böte-, Bötom-nimistä.

 

 

Sivun alkuun

Tekstilinkit

Takaisin Tekstilinkit -sivulle